Tässä on noussut elämääni asia, jota on vaikea käsittää. Kun isä kajoaa omaan tyttäreensä. Oma ALLE kouluikäinen tytär.
Niin toivon, että tekijä saa rangaistuksen teostaan. On ollut välillä hiukan rankkaakin seurata vierestä toisen pahaa oloa ja ahdinkoa. Juuri hänelle todettu jonkin sortin paniikkihäiriö.
Välillä on niin avuton olo kun ei ole itse voinut olla estämässä tapahtumia.
Sitä jää miettimään mitä olisi voinut tehdä.
Henkilö on kokenut jotain niin traumaattista ja kauheaa, ettei sitä voi sanoin kuvailla.
Tässä on niin sanaton olo. Ja niin avuton.
Pyrin nyt tukemaan häntä sen mitä pystyn.
Autan asioissa joissa apua tarvitsee.
Tuen hetkinä, jotka tuntuvat vaikealta.
Olen valmis kuuntelemaan kellon ympäri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti