Kun miettii tätä elämää, ihmettelee mihin kaikki ovat hävinneet?
Ystävät, kaverit, tuttavat. Ei heitä enää kiinnosta.
Olen kai niin vitun huonoo seuraa... Ei ees omalle miehelle kelvannu mun seura..
Tässä sitä nyt kirjotetaan tätä ja itketään.
Oon niin väsyny kaikkeen paskaan!
Masakin koittaa taas sinnikkäästi lannistaa minut armoilleen.
Mä oon ollu kotona yksin nyt 3 tuntia ja oon ihan hajalla.
Isännän oon nähny viimeks eilen illalla ja seuraavan kerran sunnuntaina. Ehkä.
Oon niin yksinäinen, ahdistunut ja itkuinen.
Kertoilen asioita menneisyydestäni ja tästä hetkestä. Paljon on mietiskelyä eri aiheista. Perheeseen meillä kuuluu mieheni, minä, poikamme Ukko ja uutena tulokkaana tyttäremme Eveliina.
perjantai 13. kesäkuuta 2014
lauantai 7. kesäkuuta 2014
Miehet
Miksi miesten kanssa on niiiiiiiin vaikeeta?
Ne ei kerro mikä niiden mieltä painaa.
Välillä tuntuu, etten ole enää rakastettava.
Kuin syy olisi minun.
Mut meneehän se niin ettei suomalainen mies puhu eikä pussaa.
Ainakaan tässä taloudessa mies ei puhu tunteistaan eikä asioista jotka painaa mieltä.
Vielä vähemmän näytetään tunteita siitä, että rakastaa.
Olenkin seinälleni kirjoittanut lapun: Jos naisia ei voi ymmärtää, kukaan ei koskaan ole yrittänyt ymmärtää miehiä.
Aina väitetään, että naista on vaikea ymmärtää.
Mun mielestä asia on oikeesti just toisin päin.
Tunteita ei osata selventää kuin humalassa.
Pitäs osata puhua asioista selvinkinpäin.
Välillä pelkään, että satuttaa itseään.
Tai ajaudun itse niin ahtaalle, että romahan.
Jälleen.
Jos tietäisin mikä painaa mieltä, voisin yrittää auttaa ja kuunnella.
Ps. Miehilläkii tuntuu olevan menkat...
Ne ei kerro mikä niiden mieltä painaa.
Välillä tuntuu, etten ole enää rakastettava.
Kuin syy olisi minun.
Mut meneehän se niin ettei suomalainen mies puhu eikä pussaa.
Ainakaan tässä taloudessa mies ei puhu tunteistaan eikä asioista jotka painaa mieltä.
Vielä vähemmän näytetään tunteita siitä, että rakastaa.
Olenkin seinälleni kirjoittanut lapun: Jos naisia ei voi ymmärtää, kukaan ei koskaan ole yrittänyt ymmärtää miehiä.
Aina väitetään, että naista on vaikea ymmärtää.
Mun mielestä asia on oikeesti just toisin päin.
Tunteita ei osata selventää kuin humalassa.
Pitäs osata puhua asioista selvinkinpäin.
Välillä pelkään, että satuttaa itseään.
Tai ajaudun itse niin ahtaalle, että romahan.
Jälleen.
Jos tietäisin mikä painaa mieltä, voisin yrittää auttaa ja kuunnella.
Ps. Miehilläkii tuntuu olevan menkat...
perjantai 6. kesäkuuta 2014
Kesä
Oon pitkästä aikaa kesälomalla.. En yhtään muista milloin oisin kesällä lomaillu. Takana on vasta 6 päivää ja tuntuu, että oisin ollu jo kolme viikkoo lomalla.. Ei tää vissiin oikeen oo mun juttu olla joutilaana. Pihallakin on niin kuuma , että ahdistaa. Pitäs siivota, pestä pyykkiä, tiskata ja hoitaa pihaa. En vaan jaksa. Välillä tuntuu, että kaikki mun puhti on poissa. Vaikkakin kesällä yleensä pursun energiaa. Taitaa jollain tavoin toi masennus taas hiipiä kylään. Ei tartteis tulla. Alku viikosta oli yksi paha paniikkikohtaus. Päässä heitti ja tuntu etten saa henkee. Uskomaton vapina. Positiivista on, että paino on hiukan tippunut. (Ei näillä helteillä toi ruoka maistu). Tuntuu siltä etten nyt jaksais pitää tätä kämppää kasassa. Mut on pakko. Tai yks saarnaa etten oo tehny mitään...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)