torstai 20. helmikuuta 2014

kiusattu

Mä toivon, että joka ikinen ihminen joka 7 vuoden ajan minua koulussa kiusasi lukee tän.

Oon miettiny, että mikä mussa oli niin pahaa. Mikä teidät sai kiusaamaan juuri minua? Nää kysymykset sinkoilee mun päässä aina. Isot kiitokset teille kaikille, että teitte mun elämästä helvettiä. Teidän takia mulla on masennus, paniikkihäiriö sekä ahdistuneisuushäiriö.

Onko teillä nyt hyvä mieli? Oliko ihanaa kiusata? Niin pitkään kunnes laitoin hanttiin ja aloin itse kiusaajaksi.

Pyydän tässä samalla anteeksi kaikilta joita itse olen kiusannut. Taustalta löytyy oma kiusaaminen. Toivottavasti kaikki kiusatut lapset ja aikuiset ottaa itseään niskasta kiinni ja panee vastaan.

Ei ole oikein kiusata, tiedän. Jollain tapaa piti saada kaikki paha mieli ulos itsestä. Ei kaikkea tosin ole saatu pois. Välillä mietin itkien miksi minä olin pääkohde. Miksi minulle haluttiin pahaa?

Ei pieni ihminen osaa kertoa vanhemmille tai opettajille. Toivon, että oisin ite uskaltanu aikasemmin.

Tän mun kovan ravun kuoren alla on herkkä ja nurkkaan ajettu pieni ihminen. Ihminen joka säikkyy, pelkää ja on ahdistunut.

Isot kiitokset vaan kiusaajille!

lauantai 8. helmikuuta 2014

itkua

Tänään jouduin pahaan tilanteeseen. Valitsenko parhaan ystäväni vai siskon. Osa tietää mitä tarkoitan. Kyyneleisin silmin laitoin viestin ystävälle, että perhe menee edelle. Olen juuri saanut korjattua välit siskooni ja tähän ystävään. Tämä tilanne ottaa niin uskomattoman koville etten tiedä miten päin olisin. Mitä muutakaan tässä tilanteessa tekisi. Molemmat ovat erittäin tärkeitä tekijöitä elämässäni. Itkuisin silmin kirjoitan tätäkin. Mä oon niin loppu ku ihminen vaan voi olla! Ikinä en oo joutunu näin aikeeseen ja pahaan tilanteeseen. Mä vaan niin toivon, että mitään ei koskaan ois tapahtunu! Anna mulle anteeks!