Kaksi suuntainen mielialahäiriö.
Mää ku niin tykkään keräillä näitä f- diagnooseja.
Lisäksi mulla on nyt ollu maksa-arvojen kanssa ongelmia, joita tutkitaan. Maksassa mulla nyt siis kaksi hemangioomaa eli verisuonikasvaimia. kahden kuukauden välein verikoe kontrolli ja 4kk päästä lekuri soittaa, että onko arvot laskenu vai mennäänkö maksabiobsiaan. Huomenna alkaa lääkityksen vaihto. Ahistaa ja pelottaa jo valmiiks. Edellisen vierotus oireet ja uuden alotusoireet. Isäntä viikot poissa ja itte lasten kanssa kolmistaan kotona. Saavutus se on pitää ittensä kasassa. Tuntuu kyllä nyt että alkaa kaikki paska purkautua ulos, joka sit aiheuttaa sen ahistuksen ja paniikin.
Muistutetaan nyt tässä välissä että multa siis löytyy: ahdistuneisuushäiriö, keskivaikea paniikkihäiriö, krooninen masennus, unettomuus ja sosiaalisten tilanteiden pelko. ja myt sit lisänä toi kaks suuntainen.
Mietin nyt vaan että kuinka paljon ihminen jaksaa kantaa kaikkee paskaa mukanaan?
Mulla on kodinhoito, lasten hoito (6v ja 1 v), kaupassakin pitäs jaksaa käydä, omaa hyvinvointiakii miettiä, auto pitää pitää kunnossa. Koulujuttuja ois. Järkkärin lakia pitäs lukee. Miulta loppuu päivästä tunnit kesken...
Nyt on jo monta viikkoo menny hyvin... Eli oli ihan odotettavissa että tää alamäki alkaa...
Mun mielenterveysneuvojakin ihmetteli miten hyvin oon jaksanu kaikki tutkimukset ja muut elämän muutokset. Nyt tuntuu siltä että kuppi on menossa nurin ja haluisin vaan mennä peiton alle ja itkee.. Ehkä sitten ku Ukko menee nukkumaan.
Jospa kerrankin saisi herätä
aamuun valkeaan ilman kipuja
ylös nousisin notkeasti kuin kissa
päivästä nauttisin kevein askelin
tekisin sitä mistä nyt
en uskalla edes haaveilla
Mutta ei,
aamu jokainen
on kuin tuskan pohjaton kaivo
ylös nousen hammasta purren
jokainen nivel huomiota huutaen
hiljalleen raahustan
lääkkeeni ottamaan
että pahimman terän viiltävän
pois saisin
